Kiinnostava kalaviikko 2016

SAKL kalaviikko 1

Kalaviikko järjestetään joka toinen vuosi ja nyt viidennentoista kerran. Kalaviikon teemana oli tällä kertaa ”Sininen biotalous – kasvun mahdollisuus”.Runsaan osanottajajoukon toivotti tervetulleeksi järjestämisvastuussa olleen Suomen Ammattikalastajaliiton toimitusjohtaja Kim Jordas.

Jordas totesi että on erinomaisen hienoa, että sininen biotalous on hyväksytty jopa maan hallituksen kärkihankkeeksi. Termi voi nostaa kalatalouden arvoa sekä yhteiskunnassa yleisesti että toivottavasti myös päättäjien keskuudessa. Kalataloutta ei aina nähdä sinä elinkeinona, mikä se on. Elinkeino, joka antaa työtä ja toimeentuloa meille, verotuloja valtiolle ja kunnille sekä vientituloja maallemme.

SAKL kalaviikko 2

Jordas pohti että sininen biotalous terminä ei ehkä ihan vielä avaudu kaikille alan toimijoillekaan. Ehkä se näinä kahtena päivänä jonkin verran kirkastuu. Iskevä termi ei myöskään yksinään riitä, siniselle biotaloudelle on annettava konkreettinen sisältö alan yritysten ja valtiovallan kehityspanosten avulla.  Hän painotti että meillä on yksi hyvä valttikortti: kuluttajat haluavat syödä kalaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan 96 % suomalaisista syö kalaa ja 76 % haluaa syödä kalaa nykyistä enemmän. Kuitenkin kalan alkutuotanto on ollut pitkään ja on edelleen kovien paineiden alaisena. Ammattikalastuksessa ikärakenne on vinoutunut, keski-ikä on korkea ja poistuvien tilalle tulee uusia yrittäjiä vähän. Vahinkoeläimet ja kalastusoikeuksien saamisen vaikeus ovat kesto-ongelmia, joihin ei toistaiseksi ole löydetty ratkaisua.

Edelleen Jordas toi esille huolen, että ala on riippuvainen hyvistä vesistöistä ja tuottoisista kalakannoista. Työtä Itämeren ja sisävesien hyväksi, sekä kansallisesti että kansainvälisesti, tulee ehdottomasti jatkaa. Paljon hyvää on tapahtunut rehevöitymisen ja vierasaineiden vähentämisen osalta, mutta on tullut myös muita uusia uhkia kuten jätevesipuhdistamojen lääkeainejäämät ja mikromuovit. Voimme itse tehdä osamme joka päivä, mutta tässä katsomme myös muun yhteiskunnan ja päättäjien suuntaan. Syy on yksinkertainen: Meidän on voitava palvella suomalaisia kuluttajia myös huomenna ja tulevaisuudessa puhtailla ja terveellisillä tuotteilla, päätti Jordas alustuksensa ja toivotti kaikki tervetulleiksi.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja avasi Kalaviikon

SAKL kalaviikko 3

Tapahtuman avasi eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja kansanedustaja Jari Leppä.Heti puheensa aluksi Leppä antoi poliittisen lupauksen. Hän näki että eduskunta on luonut elinkeinolle esteitä, ja nyt on aika poistaa niitä. Hänen mukaansa yrittäjä on keskiössä eikä hallinto, ja elinkeinolla on monia hyödyntämättömiä mahdollisuuksia jotka pitää nyt saada käyttöön. Esimerkkinä Leppä mainitsi, että Suomella on maailman puhtain, jäljitettävin ja kestävin kalatalous. Hän halusi myös kannustaa tekemään töitä kotimaisen kalan eteen ja investoimaan, jotta kalaa olisi entistä useammin suomalaisten ruokapöydässä.

Uuden kalastuslain monista asioista Leppä nosti esille kalavesien saannin ja haittaeläimet. Hän esitti, että pääsy kalavesille on ratkaistava yhteistyössä vesien omistajien kanssa. Heillä on myös vastuunsa että kalastajilla pitää olla mahdollisuus saada vesiä käyttöönsä. Hylkeen ja merimetson kohdalla on ratkaisua haettava niin että kannat pysyvät rajoissa ja tämä tulee näkyä myös EU:n päätöksenteossa.

Vesiviljelyn kasvun mahdollisuuksia Leppä piti hyvinä. Uutta teknologiaa on otettu käyttöön ja hän kannusti vahvasti yrittäjiä toimimaan, ja totesi että emme ole esteenä vaan apuna.

Poliitikkojen paneeli

SAKL kalaviikko 4

Ensimmäisenä seminaariosana oli viikon teeman mukainen kansanedustajien paneelikeskustelu Kalatalous osana sinistä biotaloutta - poliittinen näkökulma. Puheenjohtajana lankoja piti käsissään toimitusjohtaja Mikael Jungner.  Mukana olivat edustajat Eeva-Maria Maijalakeskustan eduskuntaryhmästä, Kai Mykkänenkokoomuksen eduskuntaryhmästä, Kari Kulmala perussuomalaisten eduskuntaryhmästä, Harry Wallin sosialidemokraattien eduskuntaryhmästä, Hanna Halmeenpää vihreästä eduskuntaryhmästä ja Mats Nylund ruotsalaisesta eduskuntaryhmästä.

Puheenjohtaja ohjasi panelistit kertomaan ensin suhteensa kalastukseen ja siniseen biotalouteen. Kaikilla kansanedustajilla oli jonkinlainen omakohtainen suhde kalastamiseen ja vapaa-ajankalastus sekä kotitarvepyynti korostuivat.  Aktiviteettien alueellinen painotus oli pohjoisessa. Yhtä moni kertoi syövänsä kalaa kuin harrastavansa virkistyskalastusta.

Sininen biotalous oli kaikille tuttu aihe, mutta näkökulmat vaihtelivat. Mykkänen näki Suomen vesissä olevan suuren mahdollisuuden tuottaa isomman osan ruuasta lautasella, mutta katsoi asiaa vapaa-ajan kalastajan näkökulmasta. Hänen mielestään virvelimiehen saama kilohinta lohesta on edelleen kymmenen kertaa suurempi kuin ammattilaisen. Nylund sen sijaan koki sinisen biotalouden olevan yhtä kuin rannikkokalastuksen mikä on hänen mielestään kestävin tapa hyödyntää kalakantoja.

Jungner esitti panelisteille suoran kysymyksen viime aikoina paljon esillä olleista elinkeinon tuista ja niiden päätöksistä. Maijala oli sitä mieltä, että Hyrrä – järjestelmän on pakko saada kuntoon ja Wallin kohdisti kritiikkiä Maanmittauslaitokseen ja sen epäonnistumiseen asiassa. Puheenjohtaja tarkensi kysymystä, että milloin järjestelmä sitten toimii, ja Kulmala vahvisti että tänä vuonna.  Kaikki edustajat olivat kuitenkin samaa mieltä siitä, että maksatus ja päätöksentekojärjestelmä täytyy saada kuntoon. Tulokset ovat olleet laihoja ja nyt täytyy byrokratiaa purkaa, tiivisti Wallin.

Jungner haastoi myös yleisöä mukaan keskusteluun ja vesiviljely nousi heti kysymyksissä esille. Mykkänen totesi viljelyssä olevan suurimman kasvumahdollisuuden, valtavan potentiaalin, ja Itämerirehulla voitaisiin korvata osa perinteisistä rehuista samaan tapaan kuin biopolttoaineet toimivat. Maijala lisäsi, että meillä on lupapolitiikka ollut heikkoa ja sitä pitää sekä selkeyttää että nopeuttaa. Myös Halmeenpää oli samoilla linjoilla, ja näki että yksi syy, miksi meidän kalanviljelyä on siirtynyt Ruotsiin, on sikäläisten parempi keskustelukulttuuri. Oma rehu, jota aletaan tuottaa Kasnäsin uudessa laitoksessa, voisi myös mahdollistaa laitosten neutraalin ravinnetaseen eli mitä menee mereen, otetaan sieltä myös pois.

Jungnerin mallikkaasti johtamassa ja monipuolisesti polveilleessa keskustelussa ilmeni kaikille edustajille yhteinen huoli kotimaisen lähiruuan, kalan tarjonnan lisäämisestä lautasillemme. Kuinka tämä sitten tehdään, jakaantui niin erilaisiin ratkaisuihin että edelleenkään ei elinkeino tämän keskustelun pohjalta tiedä, mitä poliitikoilta odottaa.

Yleisössä ihmetteleviä katseita ja hämmennystä herätti etenkin Halmeenpään avautuminen kertomalla, ettei hän kannata kotimaisen kalan vientiä, ja korosti särkikalojen merkitystä. Samoilla linjoilla olivat myös edustajatMaijala ja Kulmala, joka lupasi sentään puolittaa hyljekannan.

Puheenjohtaja kertoi lopuksi yllättyneensä positiivisesti keskustelun hengestä ja muistutti entisiä kollegojaan tehdyistä lupauksista.

Europarlamentaarikon näkökulma

SAKL kalaviikko 5

Europarlamentaarikko Nils Torvalds ja keskustelua juontanut Mikael Jungner

Europarlamentaarikko Nils Torvalds alusti aiheesta Euroopan unioni ja Suomen kalatalous seuraavassa osiossa jonka puheenjohtajana toimi maa- ja metsätalousministeriön kalatalousneuvos Risto Lampinen.

Torvalds valotti aluksi kuinka merkittävästä erosta luonnon ymmärtämisessä on suomalaisten ja useimpien muiden Euroopan kansojen välillä. Meille itsestään selviä asioita ei välttämättä muualla tunnisteta ollenkaan. Sama epäsuhta on esimerkiksi Itämeren kohdalla. Termi on tuttu, mutta ainutlaatuiset saaristot eivät. Näiden haasteiden keskellä rakennetaan Itämeren kalakantojenhoitosuunnitelmaa mikä on yksi suurimmista suomalaista kalataloutta koskevista EU-tason asioista.

Torvalds kertoi, että vaikka aluksi tuntui siltä että yhteisymmärrys saavutetaan nopeasti, tuli mukaan ulkopuolinen tekijä,Euroopan suurin kalastusvaltio Espanja,joka tuntui olevan koko ajan neuvotteluissa näkymättömänä jäsenenä.  Ranska toisena suurena kalastusvaltiona seuraa keskusteluja tarkasti, ja vaikka päätetäänkin Itämeren asioista, saattaa käydä niin ettei joku asia sovi näille kahdelle. Ylikalastus ei ole ongelma täällä, mutta miten esitykset muotoillaan niin, ettei asiasta tule ongelmaa Espanjan ja Ranskan suhteen, pohti Torvalds.

Rannikkokalastuksen vaatimuksien ymmärtäminen on europarlamentaarikon näkökulmasta vielä hankalampaa. Päätökset perustuvat tavallisesti mielikuviin eivätkä kokemuksiin. Tämä näkyy hyvin hylkeiden kohdalla jossa söpöä eläintä ei nähdä ongelmana. Torvalds kuitenkin huomauttaa, että esimerkiksi merimetson kohdalla EU sallii huomattavasti tiukemmat toimet kannan säätelyyn, mutta nämä päätökset ovat Suomen omia.

Omaa perua on myös Torvaldsin mukaan hallinnollinen virhe 90 – luvulta ja toivoi sen korjautuvan ympäristönlain uudistuksen mukana. Tämä virhe on laaja valitusoikeus, jossa asianosainen voi olla käytännössä kuka tahansa.  Ihmiset voivat valittaa ilkeyttään jos niin haluavat, ja hidastaa asioiden käsittelyä. Asia pitäisi pikaisesti korjata, linjasi Torvalds.

 

Sininen biotalous - tutkimuksen näkökulma

SAKL kalaviikko 6

Kalaviikko jakautui teemallisiin kokonaisuuksiin ja osiossa kaksi LUKE:n pääjohtaja Mari Walls alusti aiheesta Sininen biotalous Luonnonvarakeskuksen näkökulmasta.

Walls lähti ajatuksesta että sininen biotalous on talouden seuraava aalto joka perustuu luonnon kestävään hyödyntämiseen. Sektori on huomioitu myös LUKE:n toimissa jossa se on yksi neljästä alueesta. Sinisen biotalouden kohdalla kalatalous on keskiössä, Walls linjasi.

Walls esitteli laitoksensa yleisiä tavoitteita ja kertoi myös että LUKE keskustelee ja miettii mitä voitaisiin tehdä yhdessä jotta asiat paranisivat myös sinisen biotalouden kohdalla. Vesiliiketoiminnan arvoksi laitos arvioi nyt noin neljä miljardia euroa, ja se voisi edelleen kasvaa, summasi Walls.

SAKL kalaviikko 7

Kalaviikon kuluttajatapahtumista Helsingin Kampissa olivat kertomassa Pro Kalan toiminnanjohtaja Katriina Partanen ja keittiöpäällikkö Kari Aihinen. Yleisölle luvattiin tarjota yli 3 000 annosta kotimaista silakkaa ja kirjolohta, ja puhutaan suomalaisesta kalasta. Partanen korosti, että näin annetaan esimerkki valinnoille niin kotona kuin ravintoloissakin, ja kiitti tapahtumaan mukaan lähteneitä.

TV:stä tuttu keittiöpäällikkö Aihinen saa väen liikkeelle ja hän lupasi tarjoilla sydämestä lähtevää ammattitaitoa. Hän myös liputti kotimaisen raaka-aineen puolesta ja ihmetteli ääneen miksi ei aina saa ravintolaansa esimerkiksi tuoretta silakkaa.

Esityksen materiaali on kokonaisuudessaan täällä: 2_Partanen

 

 

 

Kalaviikon jatko-ohjelmat

Osa 3 / Vesiviljelyn seminaariohjelma

Osion puheenjohtajana toimi Irja Skytén- Suominen, Suomen Kalankas­vattajaliitto ja hän myös avasi tilaisuuden.

Yhteisen ohjelman jälkeen Kalaviikon väki jakaantui seuraamaan rinnakkaisohjelmia. Vesiviljelyn seminaariohjelmassa kuultiin terveisiä maa- ja metsätalousministeriöstä elinkeinokalatalousyksikön päällikön Risto Lampisen puheenvuorossa. Lampinen muistutti, että kalatalouden kehittämisstrategioiden keskiössä on oltava yritys, ei hallinto.

– Ilman elinvoimaisia yrityksiä ei synny mitään ja hallinto muuttuu hyödyttömäksi. Säätelyä silti tarvitaan, että kalatalouden arvoketju toimii vastuullisesti. Hallinnon tehtävä on tasoittaa ristiriitoja ja sujuvoittaa eri tahojen yhteistyötä, Lampinen muistutti.Hallinnon on parannettava yritysten toimintaedellytyksiä, edistettävä tutkimuksen ja elinkeinon yhteistyötä ja lisättävä sinisen biotalouden kautta kestävää kasvua. Niistä muodostuu selkeä suunta talouden kasvulle, Lampinen arvioi.

Hallituksen sinisen biotalouden kärkihankkeessa on neljä pääkohtaa: kansallinen kehittämissuunnitelma, kokeiluhankkeiden toteuttaminen, vesiosaaminen sekä hallinnollisten ohjauskeinojen parantaminen.

Esityksen materiaali on kokonaisuudessaan täällä: 3_RL

Ympäristönsuoje­lulain muutokset ja kalankas­vatus oli maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen, Orian Bondestamin aiheena. Bondestamkertoi, että jokainen vesiviljelyn parissa toimiva tietää paremmin kuin hyvin, että ilman uusia ja isompia lupia kasvua ei yrityksissä tapahdu eikä kansallinen vesiviljelyn kasvustrategia toteudu. Ympäristölupajärjestelmän keventäminen ja selkeyttäminen on yksi ympäristönsuojelulain keskeisiä tavoitteita.

– Oleellinen muutos on lupien muuttuminen päästöperusteisiksi. Pienryhmä päätyi lopulta siihen, että ympäristölupa tarvitaan toiminnalle, joka tuottaa merialueilla yli 50 kiloa fosforia vuodessa ja sisämaassa yli 10 kiloa. Sitä pienempi tuotanto on ilmoitusmenettelyn piirissä. Jätevedenpuhdistamoon jätevetensä ohjaavat kiertovesilaitokset eivät tarvitse jatkossa ympäristölupaa ollenkaan. Rajat ovat edelleen melko alhaalla, sillä merkittävä taloudellinen toiminta halutaan edelleen pitää lupajärjestelmän piirissä, ettei ala villiintyisi kuten 1980-luvulla tapahtui, sanoi Bondestam.

Päästöraja lasketaan vähentämällä rehujen ravinteista kaloihin sitoutunut ravinne.

– Uudistus kannustaa kasvattajaa mahdollisimman hyvään rehukertoimeen, jolloin tuotantoa voi lisätä ilman kuormituksen kasvamista, sanoi Bondestam.

Esityksen materiaali on kokonaisuudessaan täällä: 4_OB

Liiketoimintamah­dollisuudet valtion vesial­ueilla, metsäneuvos Marja Kokkonen, maa- ja metsätalousministeriö 

Esityksen materiaali on kokonaisuudessaan täällä: kokkonen

Pohjanlahden merialan elinkeinotoiminnan kasvu, tutkija Meri Kallasvuo, Luonnonvarakeskus

Esityksen materiaali on kokonaisuudessaan täällä: 5_Kallasvuo

Sinisen biotaloud­en liiketoimintaekosysteemit, programmemanager, lic.tech., MBA, Piia Moilanen, TEKES

Esityksen materiaali on kokonaisuudessaan täällä: 6_Moilanen

SAKL kalaviikko 18

Palkintoja ja illallisjuhlaa

SAKL kalaviikko 8

Illallisen isännät Risto Lampinen ja Olavi Sahlstén

Kalaviikko huipentui kalaillallisilla. Runsas osanottajajoukko oli todistamassa myös palkintoja joita luovutettiin juhlallisessa tilaisuudessa.  Viidestoista Pro Kala – tunnustus myönnettiin KalaValtanen Oy:lle tunnustuksena jo useita sukupolvia jatkuneesta tulevaisuuteen vahvasti suuntaavasta yritystoiminnasta koko kalaelintarvikeketjussa. Tunnustuksen luovutti kalatalousneuvos Risto Lampinen. Tänä vuonna Pro Kalan hallitus halusi palkita pitkään, jo useiden sukupolvien ajan, jatkunutta vahvasti tulevaisuuteen suuntaavaa yritystoimintaa ja sen ennakkoluulotonta kehittämistä. Ilman toimialaan uskovia ja tulevaisuuteen panostavia yrittäjiä ja yrityksiä meillä ei ole kalaa, millä vastata kasvavaan kysyntään. KalaValtanen Oy on toiminut alalla jo usean sukupolven ajan. Yrityksen siian ja kirjolohen viljelyn tukikohta sijaitsee Luvian Lampoorissa ja modernit jalostustilat monipuolisen kalatuotevalikoiman valmistukseen Porin Honkaluodossa.

SAKL kalaviikko 9

KalaValtanen Oy:n edustajat Jari Valtanen ja Jan Valtanen

Pro Kala -tunnustus on joka toinen vuosi jaettava huomionosoitus. Yhdistyksen hallitus myöntää tämän tunnustuksen henkilölle, yhteisölle tai yritykselle, joka on toiminnallaan edistänyt kotimaisen kalan imagoa, kalaruokakulttuuria, kalan laatua, saatavuutta tai menekkiä.

SAKL kalaviikko 10

Kalaviikon palkinnon sai toimittaja Mika Remes. Hän on tallentanut Kalaviikon tapahtumia niin kuvin kuin sanoinkin pitkään. Järjestäjät kiittivät Remeksen panosta viikon onnistumisessa ja onnistuivat yllättämään palkitun täydellisesti.

Suomen kalankasvattajaliitto ry palkitsi liiton pitkäaikaiset aktiivit Sauli Kieksin ja Karl-Erik Norrgårdin elämäntyöstä suomalaisen kalankasvatuksen puolesta.

SAKL kalaviikko 19

 

osa 4 / Sininen biotalous ja kalastus­matkailu

Ohjelma ja materiaalit

Puheenjohtaja toiminnan­johtaja Markku Myllylä

Seminaarin avaus, to­iminnanjohtaja Markku Myl­lylä, Kalatalouden Keskusliitto

Esityksen materiaali on kokonaisuudessaan täällä: 7_Myllylä

Suomen kalastus­matkailun markkinointipor­taali 10 kielellä, projektipäällik­kö Ismo Kolari, FINFISH hanke, Kalatalouden Keskusliitto

Esityksen materiaali on kokonaisuudessaan täällä: 8_Kolari

Kalastusmatkailun aluetaloudelliset vaikutukset: esimerkkinä Oulanka-, Kitka-ja KuusinkijokiKuusamosssa, ohjelmakoordinaattori Kirsi Kuosku, Naturpolis Oy

Esityksen materiaali on kokonaisuudessaan täällä: 9_Kuusamo

Aluetalous-ja hyvinvointivaikutukset Metsähallituksen vesiltä, ylitarkastaja Mikko Malin, Metsähallitus

Esityksen materiaali on kokonaisuudessaan täällä: 22_Malin

Suomalainen mökkimatkailu - luontoelä­myksiä vesistöjen ääreltä, markkinointipäällikkö Pekka Huttunen, Lomarengas Oy

Esityksen materiaali on kokonaisuudessaan täällä: 10_Huttunen

 

osa 5 / Ammattikalastuksen, kalan­jalostuksen ja kalakaupan ajankohtaiset asiat

Puheenjohtajana osiossa toimi toimialapääl­likkö Anna Vainikainen, Elin­tarviketeollisuusliito, kalateol­lisuusyhdistys. Hän evästi keskustelua toteamalla, että sininen biotalous on seuraava megatrendi.

SAKL kalaviikko 11

Osion avasi vauhdikkaasti otsikolla Biotalouden iso kuva professori Olli Hi­etanen Turun yliopistosta. Hän laukaisi heti alkuun että seuraavat kaksikymmentä vuotta vastaavat tekniikan kehityksessä yhtä paljon kuin viimeiset kaksisataa. Metsäsektori tulee ensin ja tästä on jo tuloksia näkyvissä ja vedet seuraavat perässä, ilmoitti Hietanen. Hän esitti kysymyksen, että kuinka paljon voidaan tulosta tehdä kaatamatta yhtään puuta, ja vastasi monin esimerkein, että paljon. Ja se mitä on tehty metsissä, voidaan tehdä myös vesissä.

Hietasen teesejä oli myös ajatus, että biotalous muuttaa maailmaa enemmän kuin tekniikka. Nyt eletään teollista kautta ja vuonna 2050 alkaa biokausi, jolloin voidaan tehdä mitä vain siitä mikä kasvaa. Esimerkkejä on jo nyt näkyvissä 3D – tulostettavien ruokien ja itsensä valaisevien puiden muodossa.

Esityksen materiaali on kokonaisuudessaan täällä: 11_Hietanen

Biotalous yri­tystasolla - esimerkki ja elinkeinon näkemyksiä toivat keskusteluun Heidi Kunttu, FIFAX AB:sta. Hän kertoi uudesta Ahvenanmaan Eckeröhön valmistuvasta kiertovesikasvatukseen perustuvasta vesiv­iljelylaitoksesta, joka on kokonaan maalla.

Esityksen materiaali on kokonaisuudessaan täällä: 12_Kunttu

Toimialapäällikkö Anna Vainikainen, Elintar­viketeollisuusliitto/ kalateol­lisuusyhdistyksestä kertoi biotaloudesta elintarviketeol­lisuudessa. Hän nosti esille ruuan riittävyyden ja ruokaturvan. Kalavalkuaisen osuus kulutuksesta kasvaa ja ruokaturva koskee sekä elintarvikkeen laatua että sen saatavuutta.

Esityksen materiaali on kokonaisuudessaan täällä: 13_Vainikainen

SAKL kalaviikko 12

Ammattikalastaja Olavi Sahlstén Suomen Ammatti­kalastajaliitosta pohti ammattikalastajan asemaa biotaloud­en toimijana. Hän näki mahdolliseksi, että jonain päivänä kala on arvokkaampaa muussa muodossa kuin ruokana tai raaka-aineena. Tähän päätelmään hän esitti perusteeksi, että kaikki kävelevät ammattikalastajien yli. Hylkeet ja merimetsot koetaan yhteiskunnan kannalta tärkeämmiksi kuin elintarvikkeiden, kalan, tuottaminen merestä. Näin todettiin jo kansanedustajien paneelissa, summasi Sahlstén.

SAKL kalaviikko 13

Mikko Laukkanen

Aalto yliopiston professori Mikko Laukkanen kertoi innovaatioista kala­liiketoiminnan kehittämisessä ja maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantun­tija Timo Halonen esitteli kalatalouden innovaatio-ohjelmia.

Laukkasen esityksen materiaali on kokonaisuudessaan täällä: 14_Laukkanen

Halosen esityksen materiaali on kokonaisuudessaan täällä: 15_Halonen

 

osa 6 / Ammattikalastuksen, kalan­jalostuksen ja kalakaupan ajankohtaiset asiat

Puheenjohtaja toimi toimitusjohta­ja Kim Jordas Suomen Am­mattikalastajaliitosta. Kalatalousneu­vos Risto Lampinen kertoi kalatuotteiden jäljitettävyydestä. Pro Kalan ja SAKL:n yhteistyönä on toteutettu lomake joka sopii niin kalastajien kuin kalanvälittäjienkin käyttöön.

SAKL kalaviikko 14

Kala vähittäiskau­passa oli SOK:n valikoimajohtaja Antti Oksan aiheena. Hän avasi kaupan näkökulmasta kalaryhmän näkymiä. Suuret kuluttajaryhmät arvostavat tuotteissa helppoutta, hyvinvointia ja sosiaalista kanssakäymistä, kuin pienemmät ryhmät haluavat yksilöllisempiä asioita kuten aitoutta ja eettisyyttä. Hänen mukaansa ruoka on noussut talouden sosiaalisen kanssakäymisen ja yhteiskunnan ytimeen. Kotimaisuuden arvostus kasvaa ja selvitysten mukaan 65 % kuluttajista kiinnittää siihen entistä enemmän huomiota. Kotimaisuus ei kuitenkaan saa maksaa liikaa ja koska hinta kuitenkin vaikuttaa ratkaisevasti ostopäätökseen, on kalan markkinaosuus kasvanut vähän, mutta selvästi kuitenkin.

SAKL kalaviikko 15

Yrittäjä Teija Aho kertoi Ruotsin kokemuksista MSC-merkinnästä kalastuksen näkökulmasta.  Hänen edustamansa yritys Guldhaven AB sai MSC – merkinnän 2015 troolatulle muikulle Perämerellä. Yritys kalastaa muikun itse ja nyt on mukana 35 alusta. Aho korosti, että ympäristömerkinnän tuoma positiivinen brändi on tärkeä. Koko prosessin kustannus heidän osaltaan oli noin 100 t€, mutta pääosa siitä katettiin tukirahoituksella.

Esityksen materiaali on kokonaisuudessaan täällä: 15_Aho

MSC-tilanteesta Suomessa oli kertomassa projektipäällikkö Janne Posti, MSC Suomi. Suomessa ei ole vielä yhtään kalastusta, jotka olisi MSC – sertifioitu, mutta Postin mukaan tällaisia voisi tulla silakan, kilohailin ja Saimaan muikun kalastuksiin. SAKL onkin teettänyt esiselvityksen silakan ja kilohailinosalta mahdollisuudesta käynnistää sertifiointiprosessi. Myös vesiviljelyn kohdalla Posti näki potentiaalia.

Esityksen materiaali on kokonaisuudessaan täällä: 16_Posti

Kokonaisuuden päätti kalatalous­neuvos Risto Lampinen kertomalla, missä mennään toimijakohtaisten kiintiöiden jakamisessa Suomessa. Ministeriön kunnianhimoisena tavoitteena on saada lakiesitys valmiiksi niin, että järjestelmä käynnistettäisiin ensi vuoden alusta. Asiaa on valmisteltu jo pitkään ja asiasta on tiedotettu aiemminkin liiton sivuilla.

Esityksen materiaali on kokonaisuudessaan täällä: lampinen

 

osa 7 Evira: Kalaterveyspäivä

Eviran maaliskuussa järjestämässä Kalaterveyspäivässä kuultiin, mitä kaikkea vuosi 2015 toi kalaterveyteen. Vakavilta kalataudeilta vältyttiin ja lakisääteisesti vastustettava VHS pysyi kokonaan poissa. Vanhat tutut IPN, flavobakteerit ja vesihome olivat edelleen kalanviljelyn riesana. Tutkijoita ovat työllistäneet myös Torniojoen oudot lohikuolemat.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Anna Maria Eriksson-Kallio/ Evira ja avaussanat lausui Kajsa Hakulin /MMM.

Kesä 2015 jää aikakirjoihin sääolosuhteiltaan erikoisena. Poikkeuksellisen viileä alkukesä piinasi ainakin lomalaisia mutta sopi vallan mainiosti kalankasvattajille. Viileissä vesissä kala kasvoi hyvin eikä bakteeritaudeista ollut sen kummempaa riesaa. Elokuun hellejakso tasasi tilannetta ja pitkään lämpimänä jatkunut syksy altisti kaloja erityisesti vesihomeen aiheuttamille vaurioille. Ilahduttavin uutinen kalatautirintamalla oli VHS-taudin pysyminen kokonaan poissa kolmatta vuotta peräkkäin. VHS kuuluu lakisääteisesti vastustettaviin kalatauteihin.

– Tämä antaa toivoa tautivapaan aseman palauttamisesta Ahvenanmaalla, jossa VHS-virusta tavattiin edellisen kerran kesällä 2012, sanoi Kalaterveyspäivässä kalaterveyden vuosikatsauksen pitänyt Satu Viljamaa-Dirks Eviran tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksiköstä.

Ohjelma ja materiaalit

Katsaus kalaterveyteen 2015 – Satu Viljamaa-Dirks/ Evira

Esityksen materiaali on kokonaisuudessaan täällä: 17

Tornionjoen lohikuolemat– Perttu Koski/Evira

Esityksen materiaali on kokonaisuudessaan täällä: 18

Ehkäiseekö virikekasvatus tartuntatauteja?– Päivi Rintamäki/Prik-palvelut

Kalojen hyvinvointimittarit viljelijän näkökulmasta – Pia Lindberg-Lumme/Brändö Lax

Hyvinvointi kiertovesiviljelyssä - Anna Maria Eriks­son-Kallio/Evira

Esityksen materiaali on kokonaisuudessaan täällä: 20

PCR-tekniikka kalatautien toteamisessa – Riikka Holopainen/Evira

Esityksen materiaali on kokonaisuudessaan täällä: 21

 

SAKL kalaviikko 17

Toimitusjohtaja Kim Jordas lausui Kalaviikon 2016 päätössanat.

Lähde: Esitelmöitsijät ja Mika Remes